Fila

Serbisu Hela iha Fatin iha Koreia ho Kuartu no Hahán Fornese — Sé Mak Bele Bá, Saida Mak Tenke Haree Molok Ita-Bá, no Oinsá Selu Loron-Loron Funsiona (2026)

MyKoreaWork·
Serbisu Hela iha Fatin iha Koreia ho Kuartu no Hahán Fornese — Sé Mak Bele Bá, Saida Mak Tenke Haree Molok Ita-Bá, no Oinsá Selu Loron-Loron Funsiona (2026)

Husu ba grupu serbisu-na'in estranjeiru naran de'it iha Koreia no pergunta hanesan sempre mosu: "Iha serbisu ruma ne'ebé fó ita kuartu no hahán?" Iha, no iha barak liu fali saida mak ema barak hanoin. Sira la iha fatin sira ne'ebé ema barak liu hela.

Matadalan ida-ne'e kona-ba serbisu sira-ne'e. Serbisu iha fatin ruma iha sidade boot sira-nia li'ur ne'ebé ita hela ba fulan ida ka liu, toba iha akomodasaun ne'ebé fatin ne'e fornese, han iha ne'ebá, no simu selu loron-loron ba loron ida-idak ne'ebé ita serbisu. Iha lian Koreanu, serbisu sira-ne'e bolu 상주 (sangju, "hela iha fatin"). Ami esplika sé mak bele foti ho loloos tuir vistu, saida mak tenke haree molok ita sa'e bis, oinsá osan ne'e sura loloos, no risku loloos sira iha ne'ebé. Ne'e hakerek ba ema sira ne'ebé hela ona iha Koreia ho vistu F-2, F-4, F-5 ka F-6, no ba sira ne'ebé kaer hela estada humanitária G-1 ho lisensa serbisu nian.

Tanbasá fatin rurál ida fornese kuartu ba ita

La iha ema ida fornese uma tanba laran-luak. Fatin ida fornese kuartu tanba la iha serbisu-na'in iha distánsia ne'ebé bele bá-mai loroloron. Se fábrika ka projetu konstrusaun ida tuur iha sidade nia sorin, sira sei sosa serbisu-na'in lokál sira ne'ebé fila ba uma iha kalan. Akomodasaun mak sinál ida katak fatin ne'e iha fatin dook ruma no labele prienxe ninia tornu husi área besik.

Ne'e iha konsekuénsia prátika ida. Serbisu sira-ne'e destina ba ema ne'ebé hela iha Incheon ka Ansan no halo viajen ba Gyeongbuk ka Jeonnam ba fulan balun. Se ita hein atu ida mosu iha ita-nia bairru rasik, nia sei la mosu, tanba fatin ne'ebé besik ita la iha razaun atu oferese kama ida.

Saida mak "hela iha fatin" signifika loloos iha surat leten

Ne'e mak parte ne'ebé halo ema hakfodak. Serbisu hela iha fatin baibain la'ós pozisaun ne'ebé simu saláriu fulan-fulan. Iha surat leten, ida-ne'e mak serbisu loroloron nian (일용직): kontratu ida ne'ebé forma iha loron ida-idak ne'ebé ita serbisu no remata iha loron hanesan. Iha prátika, ita bá fatin hanesan iha loron serbisu hotu ba fulan ida to'o fulan balun, dala barak loron neen iha semana ida. Ita-nia moris estabelese iha fatin ida; ita-nia kontratu hafoun iha dadeer-dadeer.

Tanbasá ne'e importante? Tanba ita-nia rendimentu mak folin loron nian multiplika ho loron sira ne'ebé ita serbisu loloos. Iha loron udan bainhira fatin serbisu para, iha loron ne'ebé materiál sira la to'o, iha feriadu públiku, la iha selu. Entaun, pergunta ne'ebé onestu nunka "hira fulan ida" maibé "hira mak folin loron nian, no loron hira loloos fatin ne'e la'o iha fulan ida?"

Dokumentu sira ladún barak. Baibain kontratu hakerek ida no folha prezensa (출역일보) ida ne'ebé rejista loron ida-idak ne'ebé ita serbisu. Ita la asina kontratu foun ida iha dadeer-dadeer, maibé natureza loron-ba-loron nian ne'e loloos no nia forma buat hotu iha kraik.

Sé mak bele foti serbisu hela iha fatin

Ne'e mak seksaun atu lee dala rua. Vistu F ne'ebé hanesan bele fahe tuir sub-kódigu, no G-1 muda kompletu depende ba G-1 ida-ne'ebé mak ita kaer.

VistuSerbisu hela iha fatinSaida mak tenke haree
F-2 RezidénsiaSinEma ne'ebé kaer F-2-R (rejionál) bele serbisu de'it iha sidade ka munisípiu nia laran ne'ebé fó lisensa. Fatin seluk mak violasaun ida
F-5 Rezidénsia PermanenteSinTermu hanesan ho serbisu-na'in Koreanu ida
F-6 Imigrante Kaben-na'inSinTermu hanesan ho serbisu-na'in Koreanu ida
F-4 Koreanu Iha Rai-Li'urSin, ho verifikasaun serbisuSerbisu konstrusaun báziku no hatama/hasai sasán nakloke iha fulan Fevereiru 2026. Ema hamoos, koletór lixu no seluk tan sei bandu hela
G-1-6 Estada HumanitáriaSin ho lisensa serbisuLisensa ne'e fó tuir fatin serbisu. Fatin ne'e tenke iha ita-nia kartaun nia kotuk
H-2 Vizita Serbisu (ema ne'ebé kaer daudaun)Sin to'o ita-nia estada remataBa konstrusaun ita mós presiza rejistu serbisu konstrusaun nian no konfirmasaun serbisu espesiál empregadór nian
D-2 / D-4 EstudanteLaeLisensa part-time kobre de'it serbisu atendimentu. Lisensa konstrusaun no manufatura la fó
D-10, E-7, E-3, F-3LaeKesik ba empregadór ida ne'ebé hili ona, ka la hetan lisensa atu serbisu

F-2: para se ita-nia kartaun hatete F-2-R

Ema barak ne'ebé kaer F-2 bele serbisu iha ne'ebé de'it. F-2-R mak exesaun. Ne'e mak vistu espesialidade rejionál ne'ebé fó ho kondisaun katak ita hela iha área ida ne'ebé populasaun tun, no nia fó lisensa serbisu de'it iha sidade ka munisípiu nia laran. Foti serbisu iha fatin ne'ebé provínsia rua dook mak violasaun estatus, no ida-ne'e mak lasu ida ne'ebé la eziste bainhira ita serbisu besik uma. Haree sub-kódigu iha ita-nia kartaun. Ami-nia matadalan sub-kódigu F-2 lista saida mak kódigu ida-idak husik, no matadalan F-2-R esplika regra rejionál ho kompletu.

F-4: serbisu ne'ebé husik no bandu tuur iha fatin hanesan

Husi 12 Fevereiru 2026, serbisu konstrusaun báziku no serbisu hatama/hasai sasán nakloke ba ema sira ne'ebé kaer F-4. Se ema ruma hatete ba ita katak F-4 labele halo konstrusaun, informasaun ne'e tuan ona. Maibé serbisu hamoos, koletór lixu, serbisu hasai sasán, entrega enkomenda no entrega hahán kontinua bandu, no iha fatin loloos serbisu sira-ne'e tuur besik loos ho sira ne'ebé lisensiadu. Kontratadu nu'udar traballadór jerál maibé gasta loron tomak hamoos fatin? Kontratadu nu'udar apoiu ba demolisasaun maibé barak liu dada lixu ba li'ur? Ne'e mak knaar sira ne'ebé bandu. "Loron ohin de'it" mak fraze ne'ebé perigozu liu iha fatin serbisu. Halo ba loron balun, no se serbisu loloos la hanesan ho saida mak sira hatete ba ita, ko'alia iha tempu ne'ebá. Konsekuénsia monu ba ita-nia estatus rezidénsia, la'ós ba kompañia. Lista kompletu iha matadalan serbisu simples F-4 nian.

G-1: testu lisensa nian mak buat hotu

G-1 fahe tuir sub-kódigu uluk. Estada humanitária (G-1-6) bele aplika ba lisensa serbisu no área ne'ebé aprovadu inklui konstrusaun. Aplikante refujiadu (G-1-5) bele aplika de'it fulan neen hafoin hatama no la hetan aprovasaun ba konstrusaun ka manufatura. G-1-10 mak estada médiku no la'ós kategoria serbisu nian ida.

Maski nu'udar G-1-6, lisensa ne'e temi fatin serbisu, tipu serbisu no períodu. Serbisu iha li'ur husi saida mak hakerek iha ita-nia kartaun nia kotuk mak violasaun ida maski kaer hela lisensa. Ne'e duni tanbasá serbisu hela iha fatin di'ak liu ba G-1-6 duké serbisu loron-ba-loron: lisensa hakarak fatin serbisu fiksu ida, no serbisu hela iha fatin mak loos loloos ida-ne'e. Órden operasaun nian mak fatin konfirmadu uluk, hafoin lisensa ba fatin ne'e. Ami-nia matadalan lisensa serbisu G-1 hatudu dalan ba aplikasaun.

H-2: de'it se ita kaer ona

H-2 para atu fó sai iha 12 Fevereiru 2026. Ema sira ne'ebé kaer daudaun bele kontinua serbisu to'o sira-nia estada remata. Iha fatin konstrusaun ita mós presiza ita-nia rejistu serbisu konstrusaun rasik (건설업 취업인정증) no konfirmasaun serbisu espesiál empregadór nian (특례고용가능확인서). Dalan ba oin mak F-4. Ne'e la'ós automátiku, ita aplika rasik, no taxa konversaun kansela to'o tinan 2027 remata. Haree matadalan H-2 ba F-4.

Verifikasaun sia molok ita bá

To'o fatin rurál ida no deskobre katak termu sira la hanesan, gasta pelumenus folin bis atu fila, no baibain liu ida-ne'e. Haree kona-ba sia ne'e molok ita kompromete.

1. Oin no kotuk husi ita-nia kartaun rejistu nian

Oin: ita-nia períodu estada kleur liu serbisu ne'e? Fatin fulan rua nian ho fulan ida hela iha ita-nia kartaun kria problema iha dalan klaran. Kotuk: se ita-nia estatus presiza lisensa, iha ne'e mak fatin serbisu aprovadu, tipu serbisu no períodu hakerek bá. Kartaun nia kotuk mak liafuan ikus. Kódigu vistu iha oin mak de'it filtru primeiru.

2. Sertifikadu treinamentu seguransa konstrusaun nian

Ema hotu ne'ebé tama fatin konstrusaun iha Koreia, inklui sidadaun Koreanu no vistu naran de'it, tenke remata treinamentu báziku seguransa no saúde okupasionál oras 4 (건설업 기초안전보건교육). Se la iha sertifikadu ita sei hapara iha portasaun iha loron primeiru. Empregadór mak tenke selu, entaun se sira dehan ba ita atu selu rasik, husu kona-ba ne'e. Ita bele haree ita-nia rejistu rasik liu husi aplikasaun telemóvel Construction Safety Pass ka buka iha KOSHA.

Ha'u-nia konsellu onestu: halo hotu ida-ne'e molok serbisu ida mosu. Bainhira pozisaun hela iha fatin nakloke, ema ne'ebé kaer ona sertifikadu mak hetan. Ema ne'ebé sei presiza atende klase la hetan.

3. Folin loron nian, no oras hira loron ida

Folin loron nian mesak la fó hatene buat ida. Fahe nia ho oras sira. Saláriu mínimu 2026 nian mak 10,320 won kada oras, entaun baze legál mak 82,560 won ba oras 8, 103,200 ba 10 no 123,840 ba 12. Se folin fahe ho oras tun liu 10,320, haree fali serbisu ne'e.

Oras estra liu oras 8 loron ida selu ho dala 1.5. Serbisu kalan entre tuku 10 kalan to'o tuku 6 dadeer aumenta dala 0.5 iha saláriu normál nia leten, tanba oras ne'e rasik selu ona no prémiu de'it mak aumenta. Prémiu rua ne'e aplika de'it iha fatin serbisu ho empregadu regulár 5 ka liu. Ami ho konxiénsia la temi folin loron "típiku" iha ne'e. Sira varia maka'as tuir fatin, profisaun no rejiaun ne'ebé halo númeru ida de'it sai padraun ne'ebé sala. Aritmétika iha leten funsiona iha fatin naran de'it.

4. Bainhira no oinsá ita simu osan

Ne'e mak problema baibain liu iha serbisu hela iha fatin. "Hotu iha fulan rohan" katak hein to'o loron tolu-nulu. Lei laborál Koreanu husu atu selu saláriu pelumenus dala ida fulan ida iha data fiksu, entaun selu semanalmente legal tebes no fatin barak sei konkorda. Buka hatene molok ita bá se fatin ne'e selu semanalmente ka mensalmente, no garante katak data selu nian iha kontratu laran. Ema ne'ebé la hatene sira-nia data selu primeiru mak sira ne'ebé laran-rua iha semana segundu.

No tuir lei laborál Koreanu osan selu husi empregadór diretu ba ita, ba ita-nia konta rasik. Se líder ekipa ida halibur ema hotu nia saláriu no fahe, ka ema ne'ebé introdús ita mak simu uluk, haree sé nia naran mak iha kontratu nu'udar ita-nia empregadór molok ita bá. Bainhira saláriu liu husi ema seluk nia liman, la klaru sé mak ita husu bainhira osan la to'o mai.

5. Kuartu no hahán livre, ka koa'a?

"Akomodasaun no hahán fornese" subar arranju rua ne'ebé la hanesan: kompañia mak selu, ka koa'a husi ita-nia saláriu. Se ne'e mak dedusaun ida, buat haat tenke loos. Primeiru, ita fó konsentimentu hakerek. Saláriu selu tomak nu'udar padraun no dedusaun mak exesaun. Segundu, montante ne'ebé bele koa'a iha limite no limite ne'e la hanesan tuir tipu uma; uma kontentór no pré-fabrikadu iha limite ne'ebé tun liu. Terseiru, saida mak hela hafoin dedusaun tenke nafatin iha ka aas liu saláriu mínimu. Kuartu, item no montante ne'e hakerek iha ita-nia kontratu serbisu no ita simu kópia ida.

Entaun bainhira ita rona "ami fornese uma", husu: "Livre, ka koa'a husi folin loron nian? Se koa'a, hira iha won?" Ami la fó persentajen iha ne'e tanba ne'e depende ba tipu uma, no sentru serbisu lokál mak fatin atu konfirma.

6. Saida mak akontese iha loron ne'ebé la iha serbisu

Udan, hein materiál, semana feriadu: la iha serbisu katak la iha folin loron nian. Ne'e mak natureza serbisu loroloron nian. Husu "loron hira loloos fatin ne'e la'o iha fulan ida?" Fatin ne'ebé serbisu loron neen iha semana ida bele nafatin to'o loron serbisu ruanulu-resin iha fulan ne'ebé udan barak. Se uma mak koa'a, husu se sira koa'a mós iha loron ne'ebé ita la serbisu.

7. Ita bá nu'udar indivíduu, ka nu'udar parte husi ekipa ida?

Fatin rurál barak iha xefe ida ne'ebé lori ninia traballadór rasik. Estrutura ne'e rasik la'ós ilegál. Importante mak hatene ita iha sorin ne'ebé. Se ita-nia kontratu serbisu ho kompañia fatin nian no ita-nia saláriu mai husi kompañia ne'e ba ita-nia konta, ita mak traballadór ne'ebé tau mesak. Se xefe mak simu osan no selu ita, no xefe mak ema mesak ne'ebé fó instrusaun ba ita, entaun la klaru sé mak ita-nia empregadór, no ne'e sai la klaru liu iha loron ne'ebé ita hetan kanek ka la selu. Buat rua mak deside: sé nia naran mak iha kontratu, no husi konta sé nian mak saláriu mai.

8. Saida mak akontese se ita hetan kanek

Seguru asidente industriál aplika husi ita-nia loron primeiru, la haree ba nasionalidade ka estatus vistu. Nia kesik ba fatin serbisu, la'ós ba rejistu ne'ebé empregadór hatama, entaun ita protejidu maski fatin ne'e nunka hatama ita-nia naran. La hatama naran mak responsabilidade empregadór nian, la'ós kuak ida iha ita-nia protesaun. Ita bele hatama reklamasaun rasik ba Servisu Kompensasaun Traballadór nian, no Servisu ne'e la relata ita ba imigrasaun. Se ema ruma hatete "fatin ne'e la iha seguru, bá ospitál ho ita-nia osan rasik", deklarasaun ne'e rasik sala ona. Ami-nia matadalan asidente industriál kobre pasu sira-ne'e.

9. Númeru telefone tolu

Sé mak ita telefone se kondisaun sira sai la hanesan? Sé mak rai folha prezensa? Sé mak ita kontaktu iha emerjénsia? Iha kontaktu tolu ne'e molok ita bá, no rai númeru ema ne'ebé introdús no númeru jestór fatin nian ho ketak.

Kona-ba osan, ho onestidade

Vantajen husi serbisu hela iha fatin mak uma no hahán la gasta ita-nia osan ka gasta uitoan de'it, entaun folin loron nian hela iha ita-nia bolsu. Dezvantajen mak ida iha leten: la iha serbisu, la iha selu. No bainhira ita serbisu loroloron, seguru sosiál haat tama, entaun saida mak tama ba ita-nia konta mak uitoan menus husi folin multiplika ho loron sira.

Husi haat ne'e, seguru asidente industriál mak incondisionál. Seguru empregu aplika mós ba traballadór loroloron, maibé parte benefísiu dezempregu la hanesan tuir estatus vistu, entaun resibu saláriu ida ne'ebé la iha liña seguru empregu la'ós automátikamente sala. Pensaun nasionál no seguru saúde depende ba loron hira iha fulan ida ita serbisu. Konfirma limite atuál ho ajénsia seguru ka ita-nia sentru serbisu lokál bainhira relatóriu primeiru hatama, hodi temi ita-nia tipu vistu.

Taxa ba rendimentu serbisu loroloron nian mak retidu tuir baze loron-loron nian hafoin subsídiu loroloron fiksu no ho taxa ne'ebé ki'ik, no ne'e mak ramata ona. La iha ajustamentu fin-de-anu nian. Ho folin loron nian baibain, taxa uitoan de'it mak koa'a loloos. Matadalan resibu saláriu nian esplika liña dedusaun ida-idak.

Buat ida tan iha fatin konstrusaun. Se projetu ne'e kobre husi eskema ajuda mútuu reforma traballadór konstrusaun nian (건설근로자 퇴직공제), empregadór tenke relata ita-nia loron serbisu, no loron sira-ne'e halibur sai osan montante ida ne'ebé selu ba ita iha tempu oinmai. Se fatin ida kobre no hira mak halibur, ne'e mak buat ne'ebé Asosiasaun Ajuda Mútuu Traballadór Konstrusaun nian bele konfirma. Iha serbisu hela iha fatin, loron sira-ne'e aumenta lalais liu fali saida mak ita hein.

Se ita hakarak husik hela sedu

Husik ha'u ko'alia loloos kona-ba ne'e. Saida mak fatin hela nian ta'uk liu mak traballadór ida ne'ebé husik hela iha dalan klaran. Ema ne'ebé iha folin iha fatin ne'e la'ós traballadór ne'ebé lais liu maibé ida ne'ebé hela. Ne'e duni tanbasá verifikasaun sia iha leten eziste. Ema ruma ne'ebé konfirma termu sira molok bá, ladún iha razaun atu para iha semana terseiru.

Se ita tenke husik hela duni, fó hatene nanis. Serbisu loroloron la kesi ita ba períodu ida, maibé lakon de'it la ho liafuan ida bele halo ita lakon fatin ne'e no fatin tuirmai. Fó hatene loron balun nanis fó tempu ba fatin ne'e atu buka ema ruma no fó dalan ba ita ba kolokasaun tuirmai.

Oinsá MyKoreaWork trata serbisu hanesan ne'e

MyKoreaWork mak ajénsia kolokasaun serbisu nian ne'ebé selu no rejistadu tuir Lei Seguransa Empregu Koreia nian. Ami tau ema iha tipu serbisu rua: serbisu loron-ba-loron no tempu badak, no serbisu iha fatin ne'ebé ita hela iha fatin ida ba fulan ida ka liu, tipu ne'ebé matadalan ne'e ko'alia. Serbisu hela iha fatin ami trata rasik, iha fatin naran de'it iha nasaun laran, tanba fatin ida ho dormitóriu tuir definisaun mak fatin ruma ne'ebé la iha serbisu-na'in lokál, no haruka ema ruma husi sidade mak serbisu tomak ne'e.

Molok ami haruka ema ruma, ami haree data validade iha kartaun rejistu nia oin no testu lisensa nian iha kotuk. Tau ema ruma iha fatin ne'ebé sira-nia estatus la husik, bandu mós ba ajénsia, la'ós de'it ba empregadór, entaun verifikasaun ne'e proteje ami-nia lisensa hanesan mós proteje ita. Ami haree ba kartaun. Ami la rai foto ka númeru.

Ita-nia saláriu selu diretu husi kompañia fatin nian ba ita-nia konta. Ami nunka simu iha ita-nia naran. Iha ne'ebé taxa introdusaun nian aplika, nia hela iha limite nia laran ne'ebé estabelese husi Lei Seguransa Empregu nian, no ami fó hatene montante molok ita simu serbisu, la'ós hafoin. Detalle sira iha ami-nia pájina folin nian. Rejistu no ko'alia ho ami la selu buat ida.

Se tipu serbisu ida-ne'e fó interese ba ita, rejistu iha ne'e no fó hatene ba ami ita-nia vistu, rejiaun sira ne'ebé ita hakarak bá no tempu hira ita bele hela. Se ita hakarak haree uluk se ita-nia estatus prienxe, verifikasaun elejibilidade presiza de'it minutu ida.

Pergunta sira ne'ebé ema husu ami

Lian Koreanu hira mak ha'u presiza?

Nato'on atu komprende instrusaun seguransa. Iha fatin konstrusaun, la komprende avizu mak dalan atu hetan kanek. La presiza ko'alia lian ho fluente. Se fatin ida iha ona traballadór husi ita-nia nasaun, husu uluk kona-ba ida-ne'e.

Ha'u bele lori família?

Akomodasaun fatin barak mak kuartu fahe ba malu, entaun nia varia tuir fatin. Husu kona-ba preparasaun kuartu nian uluk: ema hira iha kuartu ida, no mane no feto hela ketak ka lae.

Iha serbisu iha tempu malirin?

Konstrusaun la'o neineik iha tempu malirin no iha tempu udan; fábrika hahán no sentru prosesamentu hahán tasi nian la'o iha estasaun ne'ebé la hanesan. Husu "fulan saida de'it mak fatin ne'e la'o?"

Oinsá se serbisu loron-ba-loron besik uma mak di'ak liu ba ha'u?

Ema barak prefere ida-ne'e, no kontratu ne'e funsiona oin-seluk uitoan. Ami esplika ketak iha matadalan serbisu loroloron nian ba ema ne'ebé kaer vistu F no G-1.

Liafuan ikus. Keta foti serbisu ida ne'ebé ninia termu sira la hakerek. Uma, hahán, data selu, folin loron nian, oras serbisu. Buat lima ne'e iha kontratu ida laran, ka pelumenus iha mensajen testu ida, mak buat ne'ebé ita bele uza nu'udar baze se istória ne'e muda hafoin ita to'o.

MyKoreaWork

Buka servisu iha Koreia — Grátis ba traballadór sira

Hotu liu husi telefone — rejistu, asina kontratu no submete dokumentu husi ita-nia telefone, iha fatin ne'ebé deit iha Koreia