Serbisu Loroloron iha Koreia Esplikadu ba Kaer-Na'in Vistu F no G-1 — Saida mak Muda Bainhira Kontratu Dure Loron Ida De'it: Selu, Seguru, Taxa, Seguransa no Taxa Introdusaun (2026)
Serbisu loroloron iha problema reputasaun nian. Hatete 일용직 (ilyongjik) no ema imajina ema lubun-boot iha dadeer-san iha eskritóriu serbisu nia li'ur, simu osan iha loron nia rohan, la iha dokumentu, la iha protesaun. Iha parte balun husi imajen ne'e mak loloos. Maibé barak liu mak tuan ona, no parte tuan ne'e mak halo serbisu-na'in estranjeiru sira hetan selu ki'ik liu.
Entaun matadalan ida-ne'e hahú husi buat ida ne'ebé loloos diferente kona-ba serbisu loroloron, kontratu ne'ebé dure loron ida, no kontinua ho saida mak muda no saida mak la muda. Selu, seguru, taxa, treinamentu seguransa, taxa ne'ebé ajénsia kolokasaun bele husu, no serbisu sira ne'ebé ita-nia vistu husik ka la husik. Ne'e hakerek ba ema sira ne'ebé hela iha Koreia ho vistu F-2, F-4, F-5 ka F-6, no ba kaer-na'in estada humanitária G-1, ho númeru sira hosi tinan 2026.
Diferensa loloos ida: kontratu forma loron-loron
Iha serbisu fulan-fulan ita asina dala ida no relasaun ne'e kontinua to'o ema ruma hapara. Iha serbisu loroloron, kontratu serbisu ida hahú iha loron ne'ebé ita serbisu no remata iha kalan ne'e. Aban iha armazén hanesan mak kontratu aban nian. Ita bele bá fatin hanesan ba fulan ida no nafatin sai serbisu-na'in loroloron iha surat leten.
Buat tolu tuirmai. Ita-nia rendimentu mak baze loron nian multiplika ho loron serbisu nian, la'ós saláriu ida. Loron ne'ebé la iha serbisu mak loron ne'ebé la selu. No ita livre atu para. Maibé "livre" la dehan katak "la iha protesaun". Ema ida ne'ebé serbisu loron ida mak serbisu-na'in ida tuir lei Koreia. Saláriu mínimu, tempu deskansu no seguru asidente industriál aplika husi loron primeiru ne'e.
Saida mak la muda: baze saláriu
Saláriu mínimu iha 2026 mak 10,320 won kada oras, no ida-ne'e aplika ba serbisu loroloron ezatamente hanesan aplika ba serbisu ho saláriu fixu, iha fatin serbisu ho kualkér dimensaun. Tanba selu fó sai hanesan baze loron nian, dalan mak atu fahe.
- 8 oras: 82,560 won
- 10 oras: 103,200 won
- 12 oras: 123,840 won
- Turnu kalan, oras 8 entre tuku 10 kalan no tuku 6 dadeer, iha fatin serbisu ho empregadu 5 ka liu: 123,840 won
"Loron 100,000 won" mak di'ak iha oras 8 (12,500 kada oras) no ilegál iha oras 12 (8,333 kada oras). Númeru hanesan, resposta la hanesan, no variàvel úniku mak naruk loron nian. Entaun bainhira ema ruma fó baze ida, husu tuku hira mak hahú, tuku hira mak remata no kleur hira mak deskansu.
Prémiu sira funsiona hanesan ne'e. Oras sira ne'ebé liu oras 8 iha loron ida mak oras estra (overtime) ho dala 1.5. Serbisu entre tuku 10 kalan no tuku 6 dadeer aumenta dala 0.5 iha baze saláriu normál kada oras. Se rua ne'e aplika, dala 2. Prémiu sira-ne'e obrigatóriu de'it iha fatin serbisu ho empregadu regulár 5 ka liu; menus husi ne'e, la iha prémiu ne'ebé devidu, maibé oras hotu ne'ebé serbisu tenke nafatin selu. Deskansu mak minutu 30 ba loron oras 4 nian no oras 1 ba oras 8, maski dimensaun fatin serbisu nian. Matadalan saláriu loloos ne'ebé simu hatudu oinsá ida-ne'e sura iha prátika.
Vistu ida-ne'ebé mak bele halo serbisu loroloron
| Vistu | Serbisu loroloron | Kondisaun |
|---|---|---|
| F-2 Rezidénsia, F-5 Rezidénsia Permanente, F-6 Imigrante Kaben-na'in | Sin | Hanesan ho serbisu-na'in Koreanu ida. Kaer-na'in F-2-R (rejionál) de'it iha sidade ka munisípiu emisor nia laran |
| F-4 Koreanu Iha Rai-Li'ur | Sin | Haree lista serbisu ne'ebé bandu (hamoos, entrega enkomenda no hahán, no seluk tan) no knaar mistu sira |
| G-1-6 Estada Humanitária | Sin ho lisensa serbisu ida | Lisensa ne'e tuir fatin serbisu, ne'ebé la adekua ho serbisu ne'ebé muda entre fatin sira loron-loron |
| H-2 Vizita Serbisu (kaer-na'in ne'ebé eziste) | Sin to'o ita-nia estada remata | Konstrusaun ezije rejistu empregu konstrusaun nian no konfirmasaun empregu espesiál husi empregadór |
| D-2 / D-4 Estudante sira | Lae | Lisensa part-time kobre de'it serbisu atendimentu nian. Lisensa konstrusaun no manufatura la fó sai |
| D-10, E-7, E-3, F-3 | Lae | Kesik ba empregadór ida ne'ebé hili ona, ka la hetan lisensa atu serbisu |
| E-9 Sistema Lisensa Empregu nian | La kobre iha ne'e | Programa governu nian ida. Setór sira no mudansa fatin serbisu hakat liu husi sentru empregu nian |
Nota tolu kona-ba tabela ne'e.
F-4: serbisu konstrusaun báziku no tula/hatún sasán nakloke iha 12 Fevereiru 2026 tuir avizu Ministériu Justisa nian 2026-35. Serbisu fábrika, armazén no restorante nunka bandu. Sei bandu nafatin: hamoos, entrega enkomenda, entrega hahán, hasai sasán, koleta lixu, seguransa apartamentu, atende parkeamentu, lee metru, fahe folhetu, no setór entertenimentu no jogu aposta nian. Restrisaun ne'e kona-ba serbisu ne'ebé ita halo loloos, la'ós indústria ne'ebé ita iha. Matadalan F-4 nian iha lista kompletu.
G-1-6: ita presiza lisensa atividade serbisu nian (체류자격외활동허가), no lisensa ne'e fó sai tuir fatin serbisu. Ida-ne'e ladún loos ho serbisu loroloron ne'ebé muda entre fatin sira, ohin iha armazén ida-ne'e no aban iha fábrika ida-ne'ebá. Fiksu uluk fatin serbisu, depois foti lisensa ba fatin ne'e. Aplikante refujiadu G-1-5 la aprova ba konstrusaun ka manufatura maski liu ona hein fulan-neen, no G-1-10 la'ós kategoria serbisu nian. Konfirma ita-nia sub-kódigu molok buat seluk hotu. Ami-nia matadalan lisensa serbisu G-1 kobre prosesu aplikasaun ne'e.
Estudante D-2 no D-4: lisensa part-time fó sai ba serbisu atendimentu hanesan restorante, kafé no loja konveniénsia. Fatin konstrusaun no manufatura la aprova, pontu finál. Se ita mak estudante ida ne'ebé lee daudaun ida-ne'e, hasai tiha serbisu fatin konstrusaun/manufatura husi ita-nia lista. Konsekuénsia ne'e kona ita-nia estatus rezidénsia rasik.
E-9 mak programa governu nian ida. Setór sira ne'ebé ita bele serbisu bá, no kualkér mudansa fatin serbisu nian, hakat liu husi sentru empregu nian duké ajénsia privadu ruma. MyKoreaWork la koloka serbisu-na'in E-9 sira.
Hetan selu: liafuan rua ne'ebé importante mak "diretamente" no "bainhira"
Osan kontante iha loron ne'e rasik, transferénsia semanál, pagamentu mensal. Buat tolu ne'e eziste iha serbisu loroloron no tolu hotu legál. Lei ezije saláriu tenke selu pelumenus fulan ida dala ida iha loron ne'ebé fiksu, kompletu, diretamente ba serbisu-na'in. Saida mak importante mak data selu nian determina ona molok ita hahú. "Ami sei arranja tuirmai" katak la iha data selu nian.
"Diretamente" mak parte seluk. Serbisu ajénsia kolokasaun nian mak atu halo ligasaun no husu taxa ba ida-ne'e; kaer ita-nia saláriu la'ós parte ida husi sira-nia knaar. Saláriu hakat husi kompañia ba ita-nia konta, no taxa ne'e trata ho separadu. Se ema seluk simu ita-nia saláriu no pasa fali ba ita, husu sé nia naran mak iha kontratu nu'udar ita-nia empregadór no sé mak selu ita loloos. Bainhira dalan rua ne'e kahur malu, ita sei la hatene atu husu ba sé iha loron ne'ebé osan la to'o mai.
Subsídiu feriadu semanál aplika mós ba serbisu-na'in loroloron sira
Se ita serbisu oras 15 ka liu iha semana ida no atende loron hotu ne'ebé markadu iha semana ne'e, ita iha direitu ba subsídiu feriadu semanál (주휴수당), loron ida selu nian estra, maski nu'udar serbisu-na'in loroloron ida. Ema ruma ne'ebé bá fatin hanesan loron lima ka neen kada semana kumpre kondisaun ne'e iha semana barak. Ida-ne'e aplika mós iha fatin serbisu ho empregadu menus husi 5.
Seguru haat hahalok lahanesan
Seguru asidente industriál: incondisionál husi loron primeiru, maski husi nasionalidade ka vistu saida. Seguru empregu: serbisu-na'in loroloron sira kobre, maibé parte benefísiu dezempregu varia tuir estatus vistu nian, nune'e resibu saláriu ne'ebé la iha liña seguru empregu la'ós automátikamente erru ida. Pensaun nasionál no seguru saúde: inskrisaun depende ba loron hira mak ita serbisu iha fulan ida laran. Konfirma limite atuál ho ajénsia seguru ka ita-nia sentru empregu lokál, temi ita-nia vistu, bainhira relatóriu primeiru hatama.
Keta tratu kontribuisaun sira hanesan osan ne'ebé lakon ona. Istóriku inskrisaun ne'ebé moos mak rastru dokumentu ne'ebé halo aplikasaun F-2 ka F-5 tuirmai sai fasil. Loron sira simu osan iha liman la ho rejistu susar tebes atu esplika iha tinan hirak tuirmai.
Taxa: retensaun tuir loron, la iha deklarasaun fin-de-anu
Rendimentu serbisu loroloron selu taxa lahanesan ho saláriu mensal. Subsídiu fiksu ida menus ba kada loron serbisu, taxa ne'ebé ki'ik mak retidu husi restu, no mak ne'e de'it. La iha ajustamentu fin-de-anu. Iha baze loron-loron normál, taxa uitoan loos mak loloos foti. Matadalan resibu saláriu nian esplika saida mak signifikadu husi liña dedusaun ida-idak.
Avizu ida. Se ema ruma propoin "la iha taxa, ami halo 3.3% de'it", ida-ne'e mak taxa retensaun freelance (rendimentu negósiu) nian, no ida-ne'e katak sira tratu ita nu'udar kontratista ne'ebé la iha protesaun serbisu-na'in sira iha artigu ne'e. Se ita iha kontratu empregu nian, 3.3% mak númeru sala ida.
Treinamentu seguransa la'ós opsionál
Konstrusaun: ema hotu ne'ebé tama ba fatin konstrusaun presiza sertifikadu treinamentu báziku seguransa no saúde okupasionál oras 4 nian, kualkér nasionalidade, kualkér vistu. Empregadór mak tenke selu kustu ne'e. Ita-nia rejistu sei mosu iha aplikasaun Construction Safety Pass ka iha KOSHA. Foti ida-ne'e molok serbisu ruma mosu, la'ós depois. Fatin konstrusaun ida sei la hein bainhira ita atende hela klase ida.
Fábrika no armazén sira: maski serbisu-na'in loroloron mós simu treinamentu seguransa iha tempu kontratasaun. Serbisu perigozu sira, hanesan preza, empilhadór (forklift) no fatin ne'ebé kloot, lori treinamentu separadu. "Ita de'it ajudante ida, ita la presiza treinamentu" mak sala. Obrigasaun treinamentu tuir loloos serbisu ne'ebé ita halo, la'ós tuir títulu ita-nia serbisu nian.
Se ita hetan kanek
Foti prosesu reklamasaun rasik ho Servisu Kompensasaun Traballadór nian. Seguru ne'e kesi ba fatin serbisu, entaun ita protejidu maski kompañia ne'e nunka rejista ita. La rejista mak responsabilidade empregadór nian, la'ós faila ida iha ita-nia protesaun, no Servisu ne'e la relata ita ba imigrasaun. Fó hatene ba supervizór iha loron ne'e rasik, fó hatene ba ospitál katak asidente akontese iha serbisu, rai dokumentu hotu. Reklamasaun semana tolu tuirmai, la ho rejistu katak akontese iha fatin serbisu, susar tebes atu halo. Matadalan asidente industriál nian iha prosedimentu kompletu.
Taxa introdusaun: iha limite legál ida
Kolokasaun serbisu selu iha Koreia bele halo de'it husi ajénsia ne'ebé rejistadu tuir Lei Seguransa Empregu nian, no taxa ne'ebé sira bele husu limitadu husi avizu Ministériu Empregu no Traballu nian. Limite ne'e fahe ba rua: konstrusaun versus buat seluk hotu, no empregadór-mak-selu versus buka-serbisu-mak-selu. Ba serbisu loroloron konstrusaun nian, taxa ne'e husu ba empregadór. Ba serbisu loroloron la'ós-konstrusaun nian, parte ne'ebé bele husu ba ema ne'ebé buka serbisu fiksadu ki'ik tebes. Ami la temi persentajen iha ne'e, tanba bainhira avizu ne'e muda, númeru ida iha artigu laran sei sai padraun ne'ebé sala.
Duké nune'e, pergunta rua. "Osan ida-ne'e iha limite taxa legál tuir Lei Seguransa Empregu nian?" no "Husu ne'e ho separadu, la hasai husi ha'u-nia baze loron nian?" Se la hetan resposta ne'ebé loos ba pergunta rua ne'e, haree fali ba serbisu ne'e. Se ajénsia ida rejistadu ka lae bele verifika ho departamentu serbisu husi eskritóriu distritu nian iha ne'ebé ajénsia ne'e lokaliza, no se ita selu taxa ida ita tenke simu resibu ida.
Violasaun komún liu: serbisu seluk duké ida ne'ebé bolu ita bá
Bolu ba tula/hatún sasán iha armazén, depois tau iha karreta laran atu halo entrega. Bolu nu'udar ajudante kosiña, depois haruka ba li'ur halo entrega ida. Bolu nu'udar apoiu produsaun, depois hamoos de'it loron tomak. Ba F-4 ida-ne'e mak serbisu ne'ebé bandu iha momentu ne'ebé nia akontese; ba G-1 ida-ne'e iha lisensa nia li'ur. "Ohin loron de'it" mak liafuan perigozu liu iha serbisu loroloron.
Hatete kedas iha hahú: "Serbisu ida-ne'e la husik iha ha'u-nia vistu laran." Ida-ne'e fasil liu ba ema hotu duké rezolve tiha tuirmai, bainhira konsekuénsia monu ba ita-nia estatus duké ba kompañia. Matadalan F-4 nian lista kazu limite sira ho detallu.
Serbisu loroloron no serbisu fulan-fulan, tau hamutuk
| Serbisu loroloron | Serbisu mensal | |
|---|---|---|
| Kontratu | Forma loron-loron | Kontínuu |
| Selu | Baze loron nian multiplika ho loron serbisu | Saláriu mensal |
| Loron ida ne'ebé la iha serbisu | La selu | Selu |
| Saláriu mínimu | Aplika | Aplika |
| Subsídiu feriadu semanál | Se oras 15+ kada semana no atende hotu | Se oras 15+ kada semana no atende hotu |
| Seguru asidente industriál | Husi loron primeiru | Husi loron primeiru |
| Pensaun no seguru saúde | Depende ba loron serbisu kada fulan | Husi hahú |
| Taxa | Retidu kada loron, la iha ajustamentu fin-de-anu | Ajustamentu fin-de-anu |
| Reforma (Severance) | Posivel se fatin serbisu hanesan kontinua ba tinan ida ka liu | Hafoin tinan ida |
| Parajen (Stopping) | Livre | Avizu tuir determinadu iha kontratu |
Pergunta sira atu husu iha odamatan boot
Pergunta lima. Sira presiza de'it minutu rua no sira mak halo diferensa hotu.
- Kompañia sé nia naran mak tama iha kontratu, no kompañia ida-ne'ebé mak selu ha'u?
- Tuku hira mak loron serbisu hahú no remata, no kleur hira mak deskansu?
- Bainhira mak loron selu, no osan ne'e tama ba ha'u-nia konta rasik ka lae?
- Iha taxa ruma ka lae? Iha limite legál nia laran ka lae, no ketak husi ha'u-nia saláriu ka lae?
- Ha'u-nia vistu husik loloos serbisu ida-ne'e ka lae? Ba F-4, lista ne'ebé bandu. Ba G-1, testu husi lisensa.
No se fatin ida ba fulan ida ka liu
Dala barak ne'e nafatin serbisu loroloron iha surat leten: fatin rurál ida ho dormitóriu no hahán iha ne'ebé ita hela fulan ida ka liu. Kontratu mak hanesan, maibé arranju hela nian no matemátika sufisientemente diferente to'o ami hakerek ketak iha matadalan ba serbisu hela iha fatin ho kuartu no hahán.
Iha ne'ebé mak MyKoreaWork tama
MyKoreaWork mak ajénsia kolokasaun serbisu nian ne'ebé selu no rejistadu tuir Lei Seguransa Empregu. Ami koloka ema iha tipu serbisu rua: serbisu loroloron no tempu-badak, no serbisu iha fatin ida ba fulan ida ka liu. Kolokasaun loroloron no tempu-badak, ami rasik mak halo kombinasaun ka ami haruka ba ajénsia parseiru lokál ne'ebé verifikadu ne'ebé kobre área ne'e. Serbisu hela iha fatin, ami rasik mak trata iha nasaun tomak.
Iha kualkér kazu, kompañia ne'ebé ita serbisu bá mak selu ita-nia saláriu ba ita-nia konta no ami nunka simu osan sira-ne'e. Se taxa introdusaun ida aplika, nia hela iha limite legál nia laran no ita sei rona kona-ba folin ne'e molok ita simu, la'ós depois. Molok kolokasaun naran de'it, ami verifika parte oin no kotuk husi ita-nia kartaun rejistu nian, no verifikasaun ne'e proteje ami-nia lisensa hanesan mós proteje ita-nia estatus. Detalle kona-ba taxa sira iha pájina folin nian. Rejista no ko'alia ho ami la selu buat ida.
Rejista iha ne'e ho ita-nia vistu, rejiaun sira ne'ebé ita bele to'o bá no loron no oras ne'ebé ita bele serbisu, no ami sei kontaktu ita bainhira iha buat ruma ne'ebé adekua. Se ita hakarak hatene uluk saida mak ita-nia estatus husik, verifikasaun elejibilidade mak fatin atu hahú. Atu haree aspetu luan liu kona-ba oinsá vistu ida-idak adekua ho merkadu serbisu, matadalan tipu vistu nian mak referénsia ida.
Opiniaun ida atu taka. Serbisu loroloron mak arranju ne'ebé raru iha ne'ebé "livre" no "protejidu" akontese dala ida. Kontratu hakerek ida, data selu nian ida, seguru asidente industriál no saláriu mínimu. Kaer metin ba buat haat ne'e no kontratu loron ida fó ba ita buat hotu ne'ebé serbisu-na'in ida iha direitu atu simu. Serbisu sira ne'ebé ita tenke husik mak sira ne'ebé nia kondisaun la hakerek husi ema ida.
MyKoreaWork
Buka servisu iha Koreia — Grátis ba traballadór sira
Hotu liu husi telefone — rejistu, asina kontratu no submete dokumentu husi ita-nia telefone, iha fatin ne'ebé deit iha Koreia